Menu
Menu
close
Sisäilmalla on suuri vaikutus väestönsuojan viihtyisyyteen ja sairauksien leviämiseen. Suojatilaan on pystyttävä tuomaan riittävästi puhdasta ilmaa, poistamaan epäpuhtaudet ja hallitsemaan tilassa syntyvä kuormitus myös poikkeusolosuhteissa.
Käytännössä tämä tarkoittaa kolmea asiaa: toimivaa ilmanvaihtoa, oikein mitoitettua ilmanpuhdistusta/kiertoilmaa sekä hallittuja ilmavirtoja.
Kun nämä eivät ole tasapainossa, riskit kasvavat nopeasti. Ota yhteyttä ja kerro tilanteestasi, jos haluat varmistaa ratkaisun toimivuuden ennen käyttöä.
Väestönsuojan ilmanhallinta ei ole yksittäinen laitevalinta. Se on kokonaisuus, jossa ilman liike, suodatus ja tilan käyttö yhdistyvät.
ISECin työ perustuu siihen, että ilman ja epäpuhtauksien liikkuminen ymmärretään käytännössä.
Taustalla on laaja tietopankki eri kohteista sekä kokemus siitä, miten mittaustulokset, käyttäjien havainnot ja tekniset ratkaisut liittyvät toisiinsa. Sama ratkaisu ei toimi kaikissa tiloissa, vaikka laitteet olisivat samoja.
Tämän vuoksi suunnittelu ei lähde laitteesta vaan tilanteesta: miten ilma liikkuu tilassa, missä altisteet syntyvät, ketä suojellaan ja mikä on suojelun taso. Tilan ilmanpuhtaus voi vastata normaalin asumisen, potilashuoneen, infektiohuoneen tai leikkaussalin tasoa.
Ilmanvaihdon tehtävä on yksinkertainen, mutta toteutus ei ole. Tuloilman on oltava riittävän puhdasta, määrältään riittävää ja ohjautua oikeaan paikkaan. Samalla tilaan pitää muodostua hallittu ylipaine, jotta epäpuhtaudet eivät pääse rakenteiden epätiiveyskohdista sisään.
Esimerkiksi CBRN-suodatuksella varustetut laitteet puhdistavat ulkoilman ennen sen tuomista tilaan ja mahdollistavat nopean siirtymisen normaalitilasta sulkutilaan.
Hyvin toteutettu ilmanvaihto laskee altistepitoisuuksia merkittävästi, mutta yksin se ei riitä tilanteissa, joissa kuormitus on korkea tai tila on tiivis.
Ilmanpuhdistus tulee mukaan silloin, kun pelkkä ilmanvaihto ei riitä. Ihmisistä tulee hajuja, taudinaiheuttajia ja muita epäpuhtauksia. Esimerkiksi WC-tilat voivat haista. Haitat ja riskit ovat pahempia mitä enemmän ihmisiä tilassa ja mitä pidempään tilassa ollaan. Haittoja ja riskejä voidaan pienentää merkittävästi oikeanlaisilla ilmanpuhdistimilla.
ISECin ratkaisuissa keskeistä on riittävä puhtaan ilman tuotto sekä kemiallisten että hiukkasmaisten yhdisteiden osalta. Jos kapasiteetti on liian pieni, vaikutus jää vähäiseksi. Oikein mitoitettuna ilmanpuhdistus voi laskea altistumista selvästi ja nopeuttaa tilan puhdistumista.
Erityinen ratkaisu väestönsuojiin on kaksikäyttöinen ilmanpuhdistin. Normaalitilanteessa se toimii sisäilmapuhdistimena. Poikkeusolosuhteissa sama laite voidaan muuttaa tuloilmakoneeksi, joka suodattaa ulkoilman ja ylipaineistaa tilan.
Tämä vähentää erillisten järjestelmien tarvetta ja tuo joustavuutta käyttöön.
Perinteinen ilmanvaihto ja sekoittava ilmanpuhdistus laskevat pitoisuuksia koko tilassa. Kaikissa tilanteissa tämä ei riitä.
ISECin kattopuhdistimissa hyödynnetään laminaarista ilmavirtausta. Laminaarivirtausta käytetään tyypillisesti ihmisten suojelemiseen laboratorioissa ja leikkaussaleissa. Puhdas ilma johdetaan hallitusti alaspäin, jolloin muodostuu paikallinen puhdas vyöhyke. Tällä voidaan suojata esimerkiksi hoitopiste, lepäävä henkilö tai kriittinen toiminta-alue.
Tutkimuksissa tällaisella ratkaisulla on saavutettu merkittävä altistumisen vähenemä verrattuna perinteisiin ratkaisuihin.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että koko tilaa ei tarvitse muuttaa puhdastilaksi. Riittää, että kriittinen alue pidetään hallinnassa.
Kiertoilma on väestönsuojassa tärkeä osa kokonaisuutta. Kun ulkoilman tuonti on rajoitettua, osa ilmasta kiertää tilassa. On tärkeää, että ihmiset voivat hengittää riittävän puhdasta ilmaa väestönsuoja-alueella.
Tässä kohtaa ratkaisevaa on se, miten kiertoilmaa käsitellään.
ISECin ratkaisuissa kiertoilma ei ole passiivinen ilmiö, vaan sitä ohjataan ja puhdistetaan. Ilmaa otetaan hallitusti esimerkiksi lattiatasolta ja johdetaan puhdistuksen kautta takaisin tilaan. Näin epäpuhtaudet eivät jää leijumaan hengitysvyöhykkeelle.
Tämä parantaa ilman laatua ilman, että tarvitaan suuria ilmamääriä ulkoa.
Ero syntyy siitä, että ratkaisut eivät perustu oletuksiin. Laitteita ja ratkaisuja on mitattu sekä laboratorioissa ja käytännön olosuhteissa paljon. Mittauksista ja tutkimuksista on runsaasti yliopistojen ja puolueettomien tutkimuslaitosten mittausraportteja ja tieteellisiä artikkeleita.
Keskeistä on ymmärtää, että sama laite voi toimia eri tavoin eri tilassa. Siksi ratkaisu rakennetaan aina kokonaisuutena, ei yksittäisinä komponentteina.
