Menu
Menu
close
Väestönsuojien ja kenttäsairaaloiden käyttöönotto tapahtuu tilanteissa, joissa olosuhteet ovat poikkeukselliset ja aikaa on vähän.
Tilat eivät ole lähtökohtaisesti suunniteltu hoitokäyttöön, mutta niiden on silti täytettävä keskeiset vaatimukset ilman laadun, infektioturvallisuuden ja toimintavarmuuden osalta.
Keskeinen kysymys on, miten hallitaan ilmateitse leviävät riskit tilanteessa, jossa perinteinen ilmanvaihto ei riitä tai sitä ei ole lainkaan.
ISECin lähestymistapa perustuu siihen, että ilmanlaatu ei ole yksittäinen laitevalinta, vaan kokonaisuus. Tilan käyttö, kuormitus, altisteet ja ilmavirtojen suunta ratkaisevat lopputuloksen.
Ilmateitse leviävät altisteet, kuten mikrobit, hiukkaset ja kemialliset yhdisteet kulkeutuvat ilmavirtausten mukana ja kertyvät tilaan, jos niitä ei hallita riittävällä puhtaan ilman tuotolla. Sairastumisriski kasvaa suoraan altisteiden määrän ja altistusajan mukana.
Kiertoilmalaitteiden käyttö perustuu tähän ilmiöön. Kun tilaan tuotetaan riittävä määrä puhdasta ilmaa, altistepitoisuudet laskevat nopeasti. Käytännössä puhtaan ilman tuoton tulee olla moninkertainen tilan tilavuuteen nähden, jotta altistuminen saadaan hallintaan.
ISEC yhdistää suunnittelussa mittaustiedon, ilmavirtamallinnuksen ja käytännön kokemuksen vastaavista kohteista. Näin ratkaisut eivät perustu oletuksiin, vaan todelliseen toimintaan tilassa.
Kiertoilmalaitteet ovat usein ainoa realistinen tapa hallita ilmanlaatua väestönsuojissa ja kenttäsairaaloissa. Niiden etu on riippumattomuus kiinteästä ilmanvaihdosta.
Puhdistettu ilma sekoitetaan huoneilmaan. Altistepitoisuus laskee tasaisesti koko tilassa. Ratkaisu on yksinkertainen ja soveltuu laajoihin tiloihin, joissa ei ole selkeää kriittistä aluetta.
Puhdas ilma johdetaan hallitusti alas työskentelyalueelle. Näin muodostuu paikallinen puhdas vyöhyke, jossa altistuminen on merkittävästi pienempi. Tämä on keskeinen ratkaisu potilaan, hoitohenkilöstön tai toimenpidealueen suojaamiseen. Tutkimuksissa laminaariseen virtaukseen perustuvat ratkaisut ovat vähentäneet aerosolialtistusta jopa noin 80 % verrattuna tavanomaiseen ilmanvaihtoon.
Käytännössä tehokkain lopputulos saavutetaan yhdistämällä yleinen ilman puhdistus ja kohdennettu puhdasvyöhyke. Tällöin sekä koko tilan taustapitoisuus että kriittisen alueen altistuminen saadaan hallintaan.
Kiertoilmalaitteisiin voidaan liittää suodatusratkaisuja, jotka mahdollistavat käytön myös kemiallisissa ja biologisissa uhkatilanteissa. Sama laite voi toimia normaalitilanteessa ilmanpuhdistimena ja poikkeustilanteessa tuloilmakoneena.
Väestönsuoja voidaan muuttaa hoitotilaksi ilman raskaita rakennemuutoksia. Yksittäinen tila voidaan jakaa puhtaisiin ja likaisiin vyöhykkeisiin ilman kiinteitä väliseiniä. Tartuntariskiä voidaan pienentää nopeasti myös tilanteissa, joissa potilasmäärä kasvaa äkillisesti.
Samalla saavutetaan ennakoitavuutta. Kun ilmavirrat tunnetaan ja puhtaan ilman määrä on mitoitettu oikein, tilan toiminta ei perustu oletuksiin.
ISECin ratkaisut perustuvat käytännön kohteista kerättyyn tietoon. Sama lähestymistapa on käytössä sairaaloissa, väestönsuojissa ja puolustussektorin kohteissa.
Keskeinen ero perinteiseen suunnitteluun on siinä, että pelkkä laitteen kapasiteetti ei ratkaise. Ratkaisevaa on, miten ilma liikkuu tilassa ja miten puhdas ilma kohdistuu ihmisiin.
Tämä vähentää riskiä siitä, että investointi ei tuota haluttua vaikutusta.
Ratkaisut voidaan toteuttaa vaiheittain. Kiertoilmalaitteet voidaan ottaa käyttöön nopeasti ja täydentää myöhemmin tarpeen mukaan.
